Jouluaatto

Jokainen viettää jouluaaton omalla tavallaan. Toivottavasti jouluaattona ei tarvitse enää pitää kiirettä, vaan voidaan yhdessä järjestää hyvä joulu. Joulumieltä ja joulun tunnelmaa kun ei voi ostaa, vaan se tulee sisältä. Jos joulun jotenkin pilalle saa, niin juomalla tai riitelemällä turhia.

Minun aattoaamuni käynnistyy joulutorttukahvilla ja aamun TV-ohjelmilla. Muilla ei niin ole väliä, mutta Lumiukko ja joulurauhanjulistus ovat jokavuotisella listallani.

Aaton lounas on täysmaitoon keitetty riisipuuro. Sen kanssa sekahedelmäsoppaa. Ehkä maistiaispala uunista otettua kinkkua.

Jouluateriaa valmistellaan pitkään ja hartaasti. Kinkku on paistettu jo aamuyöllä. Aatoksi jäävät vain rosollin kastike ja uunivihannekset. Kun valmistelut ovat valmiina, lähdemme ulos. Käymme haudoilla joko kävellen tai autolla säästä riippuen. Kynttilämeri on kuitenkin päästävä kokemaan.

Joulusauna on puhdas, koivuntuoksuinen ja hiljainen. Jos joulusaunassa puhutaan, puhutaan hiljaa. Ennen kaikkea riitelyä kartetaan.

Jouluateria ja pakettien avaaminen jätetään iltaan. Pöydästä siivotaan jääkaappiin vain ne ruoat, jotka sitä vaativat. Muuten pöytä saa olla katettuna nälän varalta koko illan. Suklaa, kirjat ja pelit kuuluvat aattoyöhön. Aamulla, joulupäivänä, soitetaan lähimmille jouluntoivotus: Kristus syntyy, kiittäkää.

Vietä joulua kuten vietät, mutta vietä se rauhassa ja hyvin mielin.

Kiitos kalenterini seuraamisesta. Ehkä ensi vuonna nähdään taas!

Jouluterveisin,

Pikku-Anne

Ota rauhallisesti.

Aatonaattona ei toinna enää höseltää. Mitään suurempaa ei ehdi enää tekemään, jos ei ole kotoisin  Kryptonista. Ehkä viimeinen sukkapari, ehkä viimeiset jouluruokaostokset. Jotta saa tehtyä ne viimetippaan jätetyt asiat, on kuitenkin sisäistettävä, ettei välttämättä kykenekään tekemään aivan kaikkea. Ota siis rauhallisesti.


Tee lista.
Jos paniikkia pukkaa, tee lista. Tee lista jouluruoista, joita haluat tarjota. Menu voisi muuten näyttää ihan hauskalta keittiön seinällä. Tee lista ihmisistä, joille jäi laittamatta kortti kaikista muisteluyrityksistä huolimatta. Kortin voi lähettää jälkijunassakin, sillä kortteja on aina kiva saada. Tee lista kodin askareista, jotka ovat jääneet vielä tekemättä, mutta muista kohtuus! Linnuille lyhde, jos on ollut tapana, saunan pesu, kinkku sulamaan. Älä yritä liikoja. Onhan hautakynttilöitä?

Delegoi.
Älä yritä tehdä kaikkea itse. Anna perheenjäsenten ja ystävien auttaa. Uskalla pyytää joulukiireistä huolimatta apua, jos sitä tarvitset. Jos huomaat olevasi jo valmis joulun tuloon, ehkä sinä olet se, joka voi olla avuksi.

Rauhallista joulun odotusta,

Pikku-Anne

4. adventti

Neljäs adventti on pyhittymisen adventti. Jos ensimmäisen adventin aikaan teki tiukkaa rauhoittua, mitä se on nyt? 

Flickr: -ej!

Oletko malttanut jättää aikatauluusi tilaa myös ihmettelylle? Moni äiti ja isä ja isovanhempi ja kummi puuhaa hiki päässä vielä huomenna ja ylihuomennakin. 

Olisiko silti hetki aikaa istua vähän? Jos ei muuta ehdi, varaa iltapäivälle pieni kahvihetki ja kutsu mukaan perhe tai ystävät. Leivo tai lämmitä muutama torttu ja tarjoa kaverina kahvia tai glögiä. Sirottele torttujen päälle tomusokeria, jos kaipaat talvista somistusta.

Istukaa kiireettä alas, jutelkaa mitä mieleen tulee. Tärkeintä joulun ajan odotuksessa on ehkä kuitenkin huomata läheisemme kaiken hyörinän keskellä.

Adventtikirkko, kynttilöitä, torttukahvit, viimeisten lahjojen paketointi. Kukin tyylillään.

Rauhallista adventtia,

Pikku-Anne

Talvipäivänseisaus. Viimeiset virkkaukset

On vuoden pimein päivä. Lunta ei taida olla juuri missään niin paljon, että voisi valehtelematta puhua valkoisesta joulusta. Kuitenkin sen sijaan, että vaipuisimme synkkyyteen, toivotamme auringolle lokoisia pesäpäiviä ja teemme keinotekoisia lumihiutaleita.

Lumihiutaleitahan teimme jo aiemmin ikkunoihin (valtakunta valkoisesta silkkipaperista!), mutta kuusenkoristeiksi tai lasinalusiksi sopivat monet pienenpienet virkatut liinat. Etsi siis kaappiesi kätköistä sitä valkoista tai melko vaaleaa lankaa, jolle et ole keksinyt muuta käyttöä kuin esimerkiksi paistin sitomisen. Ota käyttöön melko pieni virkkuukoukku (koolla ei ole ihan niin paljon väliä, jos ei aio tehdä yhtenäistä sarjaa, vaan aikoo vähän irrotella ja soveltaa). 

Ohjeita kaipaaville tämä Kauhavan kangasaitan ohje kateliinaan voi olla avuksi. Joskus tein tällä ohjeella 1.25 koukulla kavereille joulunpunaisia lasinalusia.

Valitse valkoista tai punaista tai mitä vaan väriä. Aloita keskusympyrästä ja anna mennä! Älä ota turhaan stressia mahdollisista kupruista ja aalloista, saahan niitä olla kuusenkoristeissa. Lasinaluset voi aina prässätä kuuman silitysraudan alla. 

Mitä mieltä olette vapaamielisestä virkkauksesta? Helppoa, hauskaa, pyhäinhäväistystä?

Näpertelyterveisin,

Pikku-Anne

Helppo suklaafudge

Joululahjaksi tai omaksi herkuksi on mukava valmistaa makeisia itse. Kermaa sisältävät karkit on säilytettävä jääkaapissa, eivätkä ne sielläkään säily ikuisuuksia. Tosin mitenkäs nämä herkut nyt siellä pitkään viihtyisivätkään!

Tätä perusohjetta on helppo muokata omiin mieltymyksiin sopiviksi. Kokeile maustamiseen konjakkia, vaahtokarkkien tilalle banaaniveneitä, suklaaksi minttusuklaata...



Helppo suklaafudge 
(n. 12x20cm vuoasta tulee 28 3x3cm palaa)

Flickr: DGH Chocolatier

2 dl kuohukermaa
2 dl sokeria
3 rkl voita
2 rkl hunajaa
2 dl vaahtokarkkeja hienonnettuna
100 g suklaata rouhittuna

Laita kattilaan kerma, sokeri ja voi. Kiehauta ja lisää hunaja. Keitä seosta sekoittaen, kunnes se muuttuu sakeaksi. Testaa seoksen koostumusta: Tiputa nokare kylmään veteen. Jos se pysyy koossa, seos on tarpeeksi kiinteää. Jos se hajoaa, anna kiehua vielä hetki. Nosta kattila pois liedeltä.

Flickr: minimiiakat

Sekoita seosta, jotta se hieman jäähtyy. Lisää vaahtokarkit ja suklaa. Sekoita, kunnes ainekset sulavat ja seos muuttuu notkeaksi.

Laita vuokaan (12x20) leivinpaperia. Kaada seos vuokaan ja tasoita pinta. Anna jähmettyä jääkaapissa ainakin 4 tuntia, ehkä yön yli. Leikkaa jähmettynyt massa paloiksi. Säilytä jääkaapissa.





Pidä hauskaa fudgen valmistuksen parissa! Toivottavasti lopputuloksesi on samanlainen menestys kuin minulla on ollut.

Suklaisin terveisin,

Pikku-Anne

Keksipurkkilahja

Ei mitään hyvää syötävää!

Tuttu lausahdus ehkä jo pian joulun jälkeen. Herkkuhampaan kolotuksesta pelastaa hätävarapurkki. Tutustuin tähän jokunen vuosi  sitten, ja olen jakanut purkkeja lahjoiksi jo joitakin vuosia. Lahjan saaja tarvitsee vain voita ja kananmunia. 

Tähän ohjeeseen sain apua Pullahiiren leivontanurkasta. Oman sekoituksensa voi tehdä lahjan saajaa silmällä pitäen.

Ainekset mahtuvat mainiosti yhden litran purnukkaan.

Keksiainekset purkissa

5 dl vehnäjauhoja
1 ½ dl ruokosokeria
1 dl fariinisokeria
1½ tl leivinjauhetta
3 tl vaniljasokeria
2 dl kuivattuja karpaloita
1 dl pähkinärouhetta

Kasaa ainekset purkkiin tässä järjestyksessä. Liitä purkin yhteyteen ohje keksien leivonnasta:

"Tarvitset tämän purkin lisäksi 175g voita ja 2 kananmunaa. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vatkaa huoneenlämpöinen voi notkeaksi. Lisää kananmunat yksitelleen hyvin vatkaten. Lisää koko purkin sisältö ja sekoita tasaiseksi. Pyöritä taikinasta palloja pellille. Paista 12-15 minuuttia, anna jäähtyä ja nauti."

Tällainen purkki on hyvä löytyä omastakin kaapista!



Makein terveisin,

Pikku-Anne

Sytykeruusut

Hei!

Tämä ohje on löytynyt aiemmin Taikahiiren käsityöblogista. Koska blogialusta teki tepposet jo muutamia vuosia sitten, siirrän ohjeen tänne kokonaisuudessaan kuvineen päivineen.

Sytykeruusut ovat erinomainen lahjaidea, ja jos omaa käyttöä sytykkeille löytyy, aina parempi.

Sytykeruusut


Tarvitset:
kananmunakennoja (enempi on parempi, mutta jo 6 munan kennolla pääset alkuun)
vanha kattila
iso lasipurkki, joka mahtuu kattilaan
kynttilänjämiä (värillisistä saa värillisiä ruusuja)
keinon kuivatukseen, esim. grillitikkuja (ks. ohje alla)
puuvillalankaa ja iso neula
 

Kaikki alkaa siis kananmunakennon repimisestä (ei leikkaamisesta). Kenno revitään niin, että kuppiosa jää ehjäksi. Kaikki muu aines rullaillaan ja tilkitään kuppiin, kunnes "ruusu" on tukevasti kasassa. Sain 12 munan kennosta kuusi ruusua. Mitään ei jäänyt kennosta käyttämättä. Aikaa näpräilyyn meni noin 15 minuuttia. Nopeaa toimintaa siis. 
 


Valmiiksi revityt ja kierritellyt ruusut dipataan sulassa steariinissa. 


Dippailua varten villalanganpätkään solmitaan iso solmu ja lanka pujotetaan ison neulan avulla ruusun keskeltä läpi niin, että solmu jää ruusun sisälle. Langan toiseen päähän tehdään lenkki myöhempää ripustusta varten.

 SULA STEARIINI ON KUUMAA, VAROVASTI! 

Tässä vaiheessa kaksi kättä on vähän niukasti, kahdestaan miehen kanssa homma sujui tosi hyvin. Sulatimme steariinikäsittelyä varten kaksi pitkää kynttilää vesihauteessa (kattilaan vettä, purkki kattilaan, purkkiin vettä ja kynttilät). Vesi jää painavampana sulan steariinin alle omaksi kerroksekseen. Tässä kuvassa steariini on vielä ihan vaaleanpunaista, mutta toinen lisäämämme kynttilä olikin väritykseltään enemmän tumma lila kuin punainen.



Ruusut dipataan sulassa ensin pari kertaa. Nostimme omamme kuivumaan hetkeksi grillitikun varaan aiemmin lankaan tehdystä lenkistä:



Ylimääräinen steariini valuu pois (pöydälle paperia!!). Annetaan kuivua hetken, dipataan pari kertaa uudestaan, annetaan kuivua. Kun ruusut ovat kokonaan kuivuneet ja jäähtyneet, langat leikataan irti ja keksitään, kenelle ruusut annetaan kun ei ole omaa takkaa.

Huomenna sitten jotain rauhallisempaa jo luvassa. Pidä hauskaa!


Ruusuisin terveisin,

Pikku-Anne

Kuusenkoristeita: neulottu pöllö

Hei!

Tänään neulotaan taas! Toivottavasti suurimmat neulelahjat ovat jo paketissa, eikä tule viimeisen yön kiirettä. Minä olen kyllä itse joutunut monesti miettimään, että onneksi on se viime tippa. Olisi monet sukat ja pipot jääneet antamatta ilman sitä.

Tämä neuletyö vaatii vähän jo osaamista, mutta on mukava välipala vaikka isommankin työn ohessa.

Kaksi pöllöä karkasi jo yläkertaan erään pikkuneidin lelukoppaan, mutta nämä kolme jäivät kuvaa varten. Kahdelta puuttuvat vielä silmät ja siivet, mutta neulottu osuus on jo valmiina. Söpöjä, eivätkö olekin?



Neulottu pöllö

Tarvitset:
langanjämiä (raidallisen pöllön saat useasta väristä tai raitalangasta)
sukkapuikot langan mukaan

Kuvan pöllöt on neulottu viime vuoden sukkalahjoista jääneistä sukkalanganjämistä puikoilla 3½. Pöllö neulotaan ilman saumoja ylhäältä alaspäin.

Luo 12 silmukkaa.
Neulo yhdelle sukkapuikolle 12 oikein. Käännä työ ja poimi silmukoiden takareunoista toiset 12 silmukkaa. Neulo ne oikein yhdelle tai kahdelle sukkapuikolle. 12 silmukasta muodostuu tiivis pitkulainen suljettu neule (24s). Neulo oikeaa suljettuna neuleena 3-4 kierrosta.

Korvat: nosta kierroksen alussa puikolle langankierto aivan aluksi luodusta silmukkarivistä nurjalta puolelta ja neulo kavenna se saman tien. Neulo 11 silmukkaa ja toista. Napataan siis työn alkusaumasta lanka, joka kiristää työn reunoihin kaksi lärpäkettä korviksi. (Lärpäke on se virallinen nimitys.)

Jatka oikeaa suljettuna neuleena, kunnes pöllön korkeus on seitsemisen senttiä. Aloita sitten kavennukset: neulo 1o, kavenna 2o yhteen, 1o, 2o yhteen. Toista kierroksen loppuun =16s. Neulo yksi kierros kaventamatta. Kavenna seuraavalla kierroksella kaikki silmukat 2o yhteen = 8s.

Työnnä esim. kynän avulla pöllöön täytteeksi vanua. Kavenna vielä neljä kertaa 2o yhteen ja vedä lanka loppujen 4 silmukan läpi. Kiristä ja päättele lanka.

Koristele pöllö haluamallasi tavalla, esim. huovalla tai napeilla. Joulukoristeeksi pöllö muuttuu saadessaan nauhan päälakeensa.

Hauskaa piiperrystä! Huomenna tehdään jo jotain vaarallisempaa!

Pöllöilyterveisin,

Pikku-Anne

Lumikuningattaren kakku

Internet on pullollaan mitä erilaisempia reseptejä Lumikuningattaren kakkuun. Niissä on kastikkeita, kuorrutteita, täytteitä ja vaikka mitä krumeluureja.

Minulle ainoa oikea Lumikuningattaren kakku on kuitenkin yksinkertainen, pieni ja kaunis. Äitin tekemän kaltainen. Varmistin äidiltäni, että saan jakaa tämän ohjeen. Kokeile ja nauti itse tai vie lahjaksi. 

Flickr: Wildolive

 Lumikuningattaren kakku

  200 g voita
  2 dl sokeria
  3 munaa
  ½ sitruunan kuori
  1½ tl kardemummaa
  3 dl vehnäjauhoja
  1½ tl leivinjauhetta
  ½ dl maitoa




Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Korppujauhota pienehkö kuivakakkuvuoka. 

 Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kananmunat yksitellen vaahtoon varovasti sekoittaen. Raasta sitruunan kuori ja lisää joukkoon.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vaahtoon siivilän läpi vuorotellen maidon kanssa.

Valuta taikina vuokaan. Vedä lusikalla keskelle vako, jotta kakku ei kohoa tarpeettoman korkealle ja halkea. Paista kakkua 50 minuuttia tai kunnes se on tikulla koettaen kypsä.

Anna kakun jäähtyä huoneenlämmössä ja koristele tomusokerilla.


Ihanaa nimipäivää, äiti!

Sitruunantuoksuisin terveisin,

Pikku-Anne

3. adventti. Kauneimmat joululaulut

Jouluun on enää kymmenen yötä. Kolmantena adventtina voi jo ilman jouluihmiseksi leimautumisen pelkoa alkaa soittaa ja laulaa joululauluja. Monissa kirkoissa ympäri maan järjestetään pitkin joulukuuta Kauneimmat joululaulut -iltoja. Jyväskylän keskustan kirkossa soi tänään neljältä ja kuudelta.

Jos et pääse kuuntelemaan Kauneimpia, järjestä samanlainen tilaisuus itse. Tee lista sinun mielestäsi kauneimmista joululauluista, istu alas kuuntelemaan niitä, nauttimaan talvisesta sunnuntaipäivästä. 

Yksi minun lempilauluistani on Viktor Rydbergin kirjoittama Tonttu. Alla olevat kuvat Martta Wendelin (ks. aiempi linkki).

Pakkasyö on, ja leiskuen pohja loimuja viskoo. 

Kansa kartanon hiljaisen yösydänuntaan kiskoo.

Ääneti kuu käy kulkuaan, puissa lunta on valkeanaan,

kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vaan saa unta.

Ladosta tulee, hankeen jää

harmaana uksen suuhun,

vanhaan tapaansa tirkistää

kohti taivasta kuuhun;

katsoo metsää, min hongat on

tuulensuojana kartanon,

miettivi suuntaan sataan

ainaista ongelmataan.

Partaa sivellen aprikoi, 
puistaa päätä ja hasta – 
tätä ymmärtää ei voi,

»ei, tää pulma on vasta;» –

heittää tapaansa järkevään

taas jo pois nämä vaivat pään,

lähtee toimiin ja työhön,

lähtee puuhiinsa yöhön.

 

Aitat ja puodit tarkastain,

lukkoja koittaa nytkyin, –

lehmät ne lehdoista näkee vain

unta kahleissa kytkyin;

suitset ja siimat ei selkään soi

ruunan, mi myöskin unelmoi:

torkkuen vasten seinää,

haassa se puree heinää. –

Lammasten luo käy karsinaan, makuulla tapaa ne ukko;

kanat jo katsoo, pienallaan istuu ylinnä kukko;

kopissa Vahti hyvin voi, herää ja häntää liehakoi,

tonttu harmajanuttu Vahdille kyllä on tuttu.

Puikkii ukko jo tupahan, siellä on isäntäväki,

tontulle arvoa antavan näiden jo aikaa näki;

varpain hiipivi lasten luo, nähdäkseen sulot pienet nuo,

ken sitä kummeksis juuri: hälle se riemu on suuri.

Isän ja pojan on nähnyt hän puhki polvien monten

nukkuvan lasna; mut mistähän tie oli avutonten?

Polvet polvien tietämiin nousi, vanheni, läks, – mihin niin?

Ongelma, josta halaa selkoa, noin taas palaa!

Latoon, parvelle pyrkii vaan, siellä hän pitää majaa:

pääskyn naapuri suovallaan on liki räystään rajaa;

vaikka pääsky nyt poissa on, keväällä tuoksuun tuomiston

kyllä se saapuu varmaan seurassa puolison armaan.

Silloin aina se sirkuttaa monta muistoa tieltä,

ei toki tunne ongelmaa, näin joka kiusaa mieltä.

Seinän raosta loistaa kuu, ukon partahan kumottuu,

liikkuu parta ja hulmaa, tonttu se miettii pulmaa.

Vaiti metsä on, alla jään kaikki elämä makaa,

koski kuohuvi yksinään, humuten metsän takaa.

Tonttu puoleksi unissaan ajan virtaa on kuulevinaan,

tuumii, minne se vienee, missä sen lähde lienee.

Pakkasyö on, ja leiskuen pohja loimuja viskoo.

Kansa kartanon hiljaisen aamuhun unta kiskoo.

Ääneti kuu käy laskemaan, puissa lunta on valkeanaan,

kattojen päällä on lunta.Tonttu ei vaan saa unta.

Hyväntekeväisyys kuuluu mielestäni oleellisena osana Kauneimpiin joululauluihin. Toisaalta ei tarvitse lähteä kauas tehdäkseen hyvää. Olisiko nyt hyvä hetki soittaa sille sukulaiselle tai ystävälle, josta et ole kuullut liian pitkään aikaan? 

Tunnelmallisin terveisin,

Pikku-Anne

Pipareita!

Lauantai on mainio leipomispäivä! Toivottavasti teit piparitaikinan jo eilen jääkaappiin tekeytymään. Itse tehdyillä pipareilla ja kaupan pipareilla ei ole mitään yhteistä.

Minä pidän kamalasti piparkakkutaloista. Olen väkertänyt sellaisia kotiin ja muuallekin vuosien saatossa. Joskus ne onnistuvat, joskus epäonnistuvat. Yhtä kaikki niiden tekeminen on hauskaa. 

Hyvää piparitaikinaa en hukkaa piparkakkutaloon. Harmittavan usein se nimittäin jää niin pitkäksi aikaa hyllyyn tai jollekin pikkupöydälle koristeeksi, että kun sitten tekee mieli haukata savupiipusta pala, tulee väkisinkin mieleen, että mitenköhän paljon pölyä tulee syöneeksi samalla. Taloprojekteihin käytän siis kaupan valmistaikinaa. Ei harmita ihan niin paljon, jos jääkin syömättä.

Tässä joitakin piparkakku"talojani" vuosien varrelta.

 Tähtikuusi on ihanan yksinkertainen malli. Tehdään vain paljon erikokoisia tähtiä, jotka sitten pinotaan ja kiinnitetään sokerilla päällekäin vähän limittäin. Latvatähti ja aimo tujaus tomusokeria viimeistelevät piparipuun. Huomaa myös taustalla sulamaan nostettu kinkku. Taisi jäädä jonain vuonna piparkakut melko myöhäisiksi!



 
Ensimmäinen ihan oikea ompelukoneeni oli Berninan 60-luvun vaaleanvihreä valurautainen monikymmenkiloinen hirmu. Olin niin iloinen pienestä vihreästä ompelukoneestani, että tein siitä eräs vuosi piparijäljitelmän. Harmillisesti piparitaikina ei tee oikeutta Berninan muodoille. Nyttemmin vanha työmyyräni on jo Mustankorkean kaatopaikalla, mutta lämpimät muistot ovat tallella!









Tämän piparitsasounan tein itse asiassa synnyinkodissani isäni kanssa. Aika hieno, eikö? Mallina käytimme aidon tsasounan kuvaa. Muistatko isä, jos luet tätä, mikä tämän pikkukirkon esikuva olikaan?









 Vertailun vuoksi pitää antaa esimerkki myös sellaisesta rakennusprojektista, joka ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan.

Ohjeessa oli kuva ihanasta maalaisromanttisesta aitasta. Omani näyttää siltä, että sitä pitää pystyssä reilujen nurkkakivien päällä enää mökin rakentajan luja toive. Tässä kuvassa kyseisestä edustusasunnosta näkyy muuten se parempi puoli.

Viimeiseksi esittelen tämänvuotisen työni. Tämä 2013-vuosimallin PC on varustettu lyömättömän hienolla ilmanvaihtojärjestelmällä, langattomalla hiirellä ja riittävän suurilla näppäimillä. Koska retro on muotia, esittelykuvaan valittiin näytölle kaikkien aikojen paras ajanvietepeli Tetris.

Näiden lisäksi olen tehnyt mm. Volvon asuntovaunuineen ja majakan. En malta tehdä enää perinteisiä mökkejä lainkaan!

Millaisen piparkakkutalon sinä teet tänä vuonna?

Joulumaustetuoksuisin terveisin,

Pikku-Anne