2. joulukuuta 2013

Sukat askel askeleelta osa 1

Kun muutin pois kotoa 18-vuotiaana, rahat olivat tiukassa kuten monella muulla nuorella. Ensimmäisen joulun alla piti toden teolla miettiä, mitä pystyisi antamaan lahjaksi.

Jostain mieleeni tuli, ettei lankakerä maksa kuin viitisen euroa. Käsityö ei ollut lempiaineeni koulussa, mutta kai sitä vielä oppisi, ajattelin. Kaivoin esiin sukkapuikot ja äidiltä viemäni käsityöoppaan. Isä arvostaisi lämmintä sukkaparia varmasti!

Sukista tuli kamalat. Ne olivat erikokoiset, mutta molemmat kuitenkin liian löysät. Silmukoita oli pudonnut matkan varrella ja lopulta pakettia kääriessäni ajattelin, että saapa isä ainakin hyvät naurut jos ei muuta.

Alun hankaluuksista huolimatta jatkoin käsitöiden renessanssiani. Nyt haluan jakaa kanssanne helpon, perinteisten sukkien ohjeen. Koska neulominen aiheuttaa joskus harmaita hiuksia ja mielipahaa, annostelen ohjeen neljään osaan. Tekstiohjeiden lisäksi apuna on videoita.

Ensimmäinen sukka valmistuu kalenterin ohjeilla ennen joulukuun puoltaväliä. Jos aiot neuloa kaksi sukkaa, voit tehdä ne samaan aikaan välttääksesi kiirettä. Et tarvitse kaksia sukkapuikkoja, jos laitat valmiin osion lepäämään varalangalle.


Sukat askel askeleelta

Lanka: Novitan Seitsemän veljestä (1 kerä riittää, mutta jos haluat erityisen pitkät varret, 2)
Sukkapuikot: nro 3½ tai 4
Koko: naiselle

Jos haluat tehdä sukat lapselle, vähennä silmukkojen määrää jalan koon mukaan. Samoin miehen sukkaan pitää luoda enemmän silmukoita.

Sukka aloitetaan perinteisesti varresta, eli edetään pohkeesta kohti varpaita.

Luo 40 silmukkaa. 



Jaa sitten silmukat neljälle puikolle niin, että jokaiselle puikolle tulee 10 silmukkaa. Varo, ettei työ mene kierteelle! 




Neulo suljettuna neuleena, eli älä käännä neuletta missään vaiheessa. Neulo 2 silmukkaa oikein, 2 silmukkaa nurin. Toista 2 o 2 n -neuletta. Neulo näin, kunnes neuleen korkeus on 12 senttiä tai kunnes vartta on mielestäsi sopivasti.







Seuraavalla kerralla luvassa kantapää, joka ei ole niin pelottava kuin luulisi.

Lämpimin terveisin,
Pikku-Anne

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Ehkä minäkin vielä oppisin neulomaan...edellisestä kerrasta Oravivaaran alakansakoulussa on jo yli puoli vuosisataa...