Ensimmäinen adventti. Jouluvalot

Ensimmäinen luukku avautuu tänä vuonna adventtina. Nöyrtymisen adventtina luterilaisissa kirkoissa raikavat Voglerin sävelet, mutta ortodoksit laskeutuivat joulupaastoon jo marraskuun puolivälissä. Kaiken hössötyksen keskellä on joskus vaikea pitää mielessä, että pitäisi pysähtyä ja rauhoittua. Sitähän joulunodotusajan pitäisi olla.

Flickr: Ferdinand1977

Ensimmäinen adventti on Suomessa säkkipimeää aikaa. Viimeistään nyt on kaivettava esille jouluvalot. Kynttilöitä olen poltellut pitkin syksyä, ja öiden pimentyessä olen lisännyt tuikkujen ja muiden kynttilöiden määrää. Pimeä aamukin on mukava aloittaa tuikun sytyttämisellä, vaikkei se pitkään ehtisi palaakaan. Värillisiä tai varsinkaan vilkkuvia jouluvaloja en laita. Pitäköön muut. Naapuritalossa joku laittoi jo lokakuussa vaaleanpunaiset jouluvalot ikkunaan. Minä pidän lempeämmistä valoista.

Flickr: Jason Benjamin

Elävä tuli on tietenkin kaunein, mutta se ei sovi joka paikkaan. Siksi onkin hienoa, että ledikynttilät ovat viimein markettitavaraa. Ne menevät täydestä ainakin lasin takaa tai pienessä tuikkukupissa. Pieniä tuikkuja myydään parilla, kolmella eurolla pari. Kokemukseni mukaan patterit kestävät ja kestävät. Olen pitänyt ledituikkuja ulkona lyhdyissä, sillä niitä ei pieni tuulenvire sammuta. Ne eivät kuumene kuten vanhat kuusenkynttilät. Vielä en ole etsinyt pöytäkynttilää, mutta niillä voisi tehdä varmaan kynttiläasetelmia turvallisemmin mielin kuin perinteisistä kynttilöistä. Täysin valvomatta en kuitenkaan jättäisi edes led-valoa. Naps yöksi kiinni siis ulkotuikut. Muistathan: älä jätä elävää tulta valvomatta, edes hetkeksi! 

Ensimmäinen mukillinen glögiä ja kynttilöiden loiste hämärtyvässä sunnuntaissa kuulostaa ihan kivalta, eikö?

Valoisaa alkanutta joulun odotusta!

Terveisin,
Pikku-Anne